Hevosturnajaiset

Hevosturnajaiset Aatelisten huvia, menneen maailman pröystäilevää voimannäyttöä.

Mikä onkaan tämän päivän hevosturnajainen kun feodaalinen yhteiskunta, joka nosti ratsastavat sotilaat, ratsuritarit, arvoasteikon huipulle, on enää jokin järjestelmä josta voimme lukea keskiajasta kertovien historoitsijoiden kirjoituksista.

Lapset ovat kautta maailmanhistorian kuulleet tarinoita urheista ritareista ja ihastuttavista neidoista joita nämä urhot palvoivat ja jonka vuoksi kaikki urotyöt tapahtuivat. Ritareiden hevoset olivat kaikista uljaimpia, rohkeimpia ja arvokkaimpia eläimiä maailmassa.

Mitä taitavampi tämä pari, ritari ja hänen ratsunsa olivat, sitä voittokkaampia he olivat taistelussa. Tässä ne ainekset jotka saivat ja saavat meidät, Rohan Tallit, edelleen joka vuosi innostumaan tästä osasta ihmiskunnan historiaa. Meille ensisijainen palo aiheeseen on hevonen. Kuinka se jalo eläin voikaan niin auliisti ratsastajansa kanssa kulkea seikkailusta toiseen. Kuinka he sen tekivät aikanaan. Kuinka me voimme sitä tänä päivänä jäljitellä.

Aikoinaan ratsuritari oli sotilas joka harjoitteli jossakin aseiden käyttöä hevosen selästä. Jotta hänestä tulisi tehokas taistelija, tuli hänen hallita allaan juokseva hevonen sekä käyttää sen voimaa oman voimansa tehostamiseen. Tämä tarkoitti yhteistyön hiomista. Silloin, kuten tänäkin päivänä, se on vuosien työ ja vaatii suuren yhteisymmärryksen ihmisen ja eläimen välillä.

Näitä sodankäynnin harjoituksia aikanaan kerääntyivät ihmiset katsomaan. Lienee se ollut jokin pellonlaita jossa jossa neidot ihastelivat voimantunnossaan pullistelevia nuorukaisia tai ehkä niitä uljaita ratsuja. Pikkupojat etsivät itselleen esikuvia. Ihmiset kerääntyivät yhteen. Kauppiaat huomasivat että katsojille saattoi tulla nälkä tai vaikkapa tarve ostaa jotakin joka toisi lähemmäs unelmaa ritarin maailmasta.

Tälläinen on varmasti ollut alku keskiaikamarkkinoille. Näiden sotaharjoitusten ympärille kerääntyivät myyjät, hauskuuttajat ja kaikki iloinen paremmasta maailmasta unelmoiva ihmisjoukko. Ruokien tuoksu, käsityöläisten taidonnäytteet, musiikki ja riemu antoivat kansalle juhlan arkisen työn keskelle. Kuten tänäkin päivänä, keskiaikamarkkinoiden tunnelma on kuin käynti historian iloisessa päivässä.

Rohan Tallit etsii ja tekee tarinoita keskiajan iloisista ja surullisista päivistä, rohkeista ritareista, hallitsijoista ja valtataisteluista. Neidoista, rakkaudesta ja kaikista niistä tunteista joita ihminen on tuntenut koko olemassaolonsa aikana. Meidän mukanamme kulkevat aina hevoset. Meidän tarinoissamme hevoset ja ritarit ovat erottamattomia sankareita. ”Vain kuolema” voi tämän kaksikon erottaa. Tarinamme ovat totta ja tarua.

Kun ratsuritarit jäivät sodankäynnin historiaan. He elivät vielä hetken aatelisten juhlien kohokohtina esityksillään jotka sävähdyttivät yleisöään hurjilla taistelukohtauksillaan ja yleisöä viihdyttävillä tarinoilla. He elävät edelleen tänäkin päivänä. Rohan Tallien uusi tarina kertoo hyvästä ja pahasta. Ikuisesta tasapainottelusta siitä mikä valinta johtaa valoon tai pimeyteen.

-Anu Nuotio

Back to top